Osa 9 - Kohtalo puuttuu peliin

Tittididii, olen tänään ahkera ja kirjoitan uuden osan. Eipä muuta. Iso kiitos Rilanalle, joka jaksoi keksiä osalle otsikon. Hahaa, Rilana. Teenki susta virallisen otsikoijan.
Viime osassa jäimme siihen, kun Margareetan synnytys alkoi. Luonnollisesti jatkamme siitä.

- Auuh! Tule auttamaan, senkin laiskiainen! Tee jotain!

Ei osannut Aleksi auttaa vaimoaan, mutta Margareeta synnytti ominkin voimin suloisen esikoispoikansa, Mikaelin. Margareetan nostaessa Mikaelia ilmaan, hän tunsi voimakkaan polton vatsassaan. Mitä oli oikein tapahtumassa?

Margareeta lykkäsi rauhallisen vauvan hymyilevän Aleksin syliin, kun toinen vauva teki tuloaan.

Tyttöhän sieltä tuli! Kaunis tyttö, vieläpä. Mikael oli saanut isänsä piirteet, kun taas tytär, joka nimettiin Elinaksi, sai kauniin äitinsä piirteet.

"Lapset ovat kyllä elämän suola. Täysin riippuvaisia vanhemmistaan. Oi, Elina on niin suloinen katsoessaan minuun ja kun hän takertuu sormeeni kiinni pienillä kätösillään, minusta tuntuu, kuin elämäni ei voisi olla täydellisempää, vaikka tiedän, ettei kaikki ole kohdallaan."

Nimittäin Margareeta on sairas. Hyvin sairas. Hänen keuhkonsa ovat huonossa kunnossa sekä hän on hyvin rasittunut. Margareeta ei ole kertonut Aleksille vielä mitään, eikä Aleksi osaa mitään arvaillakaan, niin kiinni hän on puodissaan, vaikka lupasikin vaimolleen auttaa tätä lastenhoidossa. Niin ei vaan käynyt.

Margareeta joutuu lastenhoidon, ruoanlaiton sekä ompelemisen lisäksi siivoamaan. Hän kuuraa yötämyöten likaisia ammeita sekä pöytiä, tiskaa lautasia ja mukeja. Yleensä Margareeta pääsee nukkumaan vasta puolenyön jälkeen, vaikka joutuukin heräämään ennen neljää aamiaista tekemään. Joskus Margareeta ei ehdi edes sänkyyn, vaan kuukahtaa lattialle, josta hän herää muutaman tunnin kuluttua tokkuraisena ja ärtyneenä. Hän väsyy helpommin keuhkokuumeen takia ja siksi hän tiuskii kaikille. "Kumpa Aleksi lopettaisi kauppansa," toivoo illasta toiseen puolikuollut Margareeta.

- Aleksi! Tule auttamaan! Koko keittiö tulvii! huusi Margareeta käheytyneellä äänellään ja päästi sitten ison aivastuksen.

"Miksi joudun tekemään kaiken itse? Eikö Aleksi tajua, että tällä hetkellä kontollani on kodin ylläpito sekä kahden lapsen hoito? Miksei Aleksi ymmärrä minua? Voi pääparkaani, taisin kolauttaa sen kunnolla laittiaan kuuratessani sitä.." Margareeta mietti hieroen päätänsä. Hänen olisi pitänyt saada olla ulkona kävelemässä ja kukkia keräämässä, mutta vielä mitä. Hän joutui kuuraamaan ja kuivaamaan lattioita! Margareeta oli laihtunut huimasti sairastuttuaan. Häntä ei enää edes tunnistanut samaksi, iloiseksi ja pullukaksi kotivaimoksi, jota hän oli Kielonmutkaan muuttaessaan vielä ollut. Tilalla oli vain varjo entisestä; ärtynyt, laiha ja stressaantunut kotiäiti.

Pian koitti syntymäpäivät. Ensin kasvoi Mikael, ja hän sai kun saikin isänsä jylhät kasvonpiirteet sekä omapäisen oinaan luonteen.

Veljensä jälkeen kasvoi Elina. Elinalle suotiin äitinsä kauniit piirteet, joita ei kylläkään enää erottanut huolenryppyjen joukosta. Elinasta kasvoi hyvin kiltti mutta vakava sekä siisti tyttö.

Miten käy Ruusulaaksojen? Ponnisteleeko sairauden rasittama Margareeta vieläkin kotitöiden ja lastenhoidon kanssa, vai tekeekö hän jotain radikaalia asioiden parantumisen suhteen?

Muistathan raapustaa kommentin, jotta väsynyt kirjottaja saisi lisää puhtia jatko-osien kirjoittamiseen!