Osa 6 - Kuninkaalliset juhlat

Tarkoituksena oli, että alkaisin nyt kertomaan kolmesta perheestä kerrallaan. (Sen jälkeen luonnollisesti kahdesta.) Mutta ilmeni, että päivitystauot saattaisivat venyä hirvittävän pitkiksi, (yksi ja puoli perhettä pelattuna) joten päätin jatkaa samalla tyylillä. Nyt seuraamme Arabellan ja Carlin elämää. Ja Odeten.

Pian Odeten syntymän jälkeen Arabella huomasi olevansa jälleen raskaana! Hänhän oli päättänyt hyvinkin määrätietoisesti, ettei hankkisi enää yhtään lasta. No, ehkäpä kuningas saisi kaipaamansa kruununprinssin.

-Kultaseni, olen huomannut, että odotat jälleen lasta! Et voi kuvitella, kuinka onnelliseksi se minut tekee! Ehkäpä Kielonmutka saa haluamansa perillisen tällä kertaa!

-Totta, olet oikeassa. Tohtori Seesburg kävi luonani tänään, ja hän sanoi kaiken olevan kunnossa, Arabella vastasi manaten itseään, kun ei ollut ehtinyt käydä hovitohtorin luona varmistamassa sitä, ettei voisi enää saada lapsia.

- Ja sitten kun poikamme on tarpeeksi vanha iältään, lähetämme hänet tietysti kalleimpaan ja hienoimpaan yksityiskouluun. Vai mitä, rakkaani?

- Tietysti, tietysti.. Arabella vastasi hajamielisesti ajatellen samalla: "Kuinka kauan tuokin jaksaa vielä vaahdota jostain vauvasta, jota ei ole vielä edes olemassa?"

Odeten syntymäpäiväjuhlien aamuna Arabella tunsi taas vatsansa kasvavan oikein kunnolla! Hänelle oli heti herättyään tehty kampaus, jonka kermanvaaleat ruusut oli itse poimittu aamukasteen pisaroittamasta ruusupensaasta.

Ennen juhlia Arabella oli pyytänyt sydänystävänsä ruhtinatar Aleksandra Bellinin luokseen juttelemaan. Arabella oli hieman myrtynyt, sillä Aleksandra näytti tyrmäävän kauniilta ruskeassa, kermanväristen helmin ja langoin koristellussa puvussaan. Häntä ärsytti myös se, ettei hänen oma miehensä saanut silmiään irti ruhtinattaresta ja tämän avoinaisesta miehustasta! Hänen oma pukunsakin oli toki hieno; kaakaon värinen silkki korosti hänen vaaleaa ihoaan. Hänenkin puvussaan oli paljon koristeita, käsin ommeltuja helmiä ja kultalankoja. Hän oli jopa vaatinut ompelijatarta kiinnittämään puvun kaula-aukkoon tuoreita ruusuja, samoja kuin hänen hiuksissaan.

Vihdoin juhlat saattoivat alkaa, ja koolle olikin kutsuttu Kielonmutkan aateliset. Kaikilla naisilla oli yllään upeat, tapahtumaa varten suunnitellut pukunsa.

Juhla-aterialla tarjottiin ensin kuorrutettuja hummereita, ja jälkiruoaksi suussa sulavaa kakkua, jonka taloudenhoitajatar oli leiponut aamuyöllä. Carl oli jotenkin onnistunut keinottelemaan itselleen istumajärjestyksen suunnittelemisen. No, pariskunnat tietysti vierekkäin, järjestäjät pöydän päähän, mutta muuten kaikki oli Carlin käsissä.. Niinpä hän tekikin niin, että molemmat naiset, herttuatar ja ruhtinatar, tulivatkin istumaan hänen päähänsä pöydästä. Ruhtinas ja herttua taas olivat laitettu istumaan Arabellan molemmille puolille.Arabella itse ei ollut kovin iloinen järjestelystä, sillä tämä viekas nainen oli huomannut, että Carl viihtyi aivan liian hyvin serkuksiksi ruhtinattaren kanssa.

Juhlien loppuhuipennukseksi prinsessa Odette kasvoi sieväksi taaperoksi. Nostaessaan Odettea ilmaan Arabella tunsi suurta kipua. Vauva oli syntymässä!

Seuraavassa jaksossa nähdään, onko tuleva vauva odotettu kruununprinssi, vai tuleeko sieltä taas tyttö.